KANSITAIDETTA

 

Kannen kuva-aihe: Olga Rozanova, Värimaalailua, 1917. Teoksesta Amazonen der Avantgarde. Deutsche Guggenheim, Berlin 1999. Kannen suunnittelu Anssi Sinnemäki.

Kansi jatkaa Tamara Pressin rozanovilaista kansitaideperinnettä, sillä Anssi Sinnemäki on sommittellut myös Anatoli Mariengofin Kyynikoiden (1998, venäjästä suom. Tomi Huttunen, ISBN 951-8994-05-6) kannen Olga Rozanovan (1886–1918) maalauksen pohjalta. Siinä lähteenä on ollut  Susan P. Compton: Domarsumpen – målare & poeter i rysk bokkonst 1910–30, Bokomotiv: Stockholm 1983.

Tamara Press on julkaissut toisenkin Anatoli Mariengofin (1897–1962) teoksen, Romaanin vailla valhetta (2002, venäjästä suom. Olli Kuukasjärvi, ISBN 9518994-06-4). Vuonna 1926 ilmestynyt Romaani vailla valhetta on kertomus paitsi imaginistirunoilijoiden Sergei Jeseninin ja Anatoli Mariengofin ystävyydestä myös surullinen mutta uskottava tarina sen väistämättömästä päättymisestä. Kannen suunnittelu Anssi Sinnemäki.

Henry Parlandin kulttiromaanin Rikki (1996, Oscar Parlandin toimittamasta Sönder-versiosta suomentanut Hannu Nieminen, ISBN 951-8994-03-X) kannen suunnittelusta vastasi Joel Melasniemi.

Paasilinnan kustantaman Vastakirjan, eli miten lapset syövät vallankumouksensa (2011) kannen suunnitteli Pekka Loiri, ja hyvin suunnittelikin.

Niin ikään Paasilinnan kustantaman Sodan Kentästä ja kasarmista (2014) kannen toteutti Anssi Sinnemäen luonnoksen pohjalta Anna-Mari Tenhunen.

Myös Vastakirja ja Sota Kentästä ja kasarmista ovat tilattavissa Tamara Pressiltä.

Anssi Sinnemäen esikoisesseekokoelman Kapinan rippituolissa (1989) kannen samoin kuin venäläisen avantgarderunouden antologian Päämäärä vie meitä ympyrää (Tamara Press 1989) kannen suunnitteli Jaakko Ollikainen. Päämäärän toimitti ja suomensi Jukka Mallinen.

Pyhät paikat ja muita kirjoituksia (2007). Kansi liittyy kokoelman nimiartikkeliin, jossa kehiteltiin ajatusta, miten huoltoasemat ja niiden mahtipontinen arkkitehtuuri ovat syrjäyttäneet kirkot pyhinä paikkoina keskellä kylää. Arkkitehtilehdessä Georg Grotenfelt oli esitellyt suunnittelemansa Juvan Shellin huoltoaseman, missä miesten vessaan hänen sanojensa mukaan lankeaa ”sakraali ylävalo”. Kannen suunnittelija Anssi Sinnemäki matkusti Juvalle ja otti kuvan tästä valoilmiöstä kirjan kanteen.