Runon elementit

Anssi Sinnemäen syyskuussa ilmestyvän uutuuden Trifonovin syndrooma ja muita kirjallisuusesseitä päättää essee Runon elementit. Siinä tarkastelun kohteena on neljän runoilijan esikoiskokoelmat näkökulmana kutakin teosta hallitseva elementti.

Maa: Anja Kososen Kaupunki kääntyy (1961)

Ilma: Leevi Lehdon Muuttunut tuuli (1967)

Tuli: Kristina Carlsonin Hämärän valo (1986)

Vesi: Mikko Rimmisen Jännittävää olisi nähdä pihalla lintuja (2000).

Runoteosten esittelyjä ja tulkintoja värittää kurkistus kirjailijoiden henkilöhistorioihin siinä määrin kuin ne sivuavat kirjoittajan omia vaiheita. Anja Kososen kohdalla osoitetaan, että hän ei aikoinaan saanut reilua kohtelua, vaan olisi ansainnut paljon paremman.

Aihe ja tarkastelun kohteet perustuvat Sinnemäen omiin löytöihin, mutta esseen valmistelun yhteydessä tekstiä on inspiroinut myös ranskalaisen filosofin Gaston Bachelardin elementtejä runoudessa käsittelevä kirjasarja.

Kirjailijan urapolku

Näkymä Suomenlinnasta

Anssi Sinnemäen syksyllä ilmestyvään uutuuteen Trifonovin syndrooma ja muita kirjallisuusesseitä sisältyy laaja essee aiheesta ”Kirjailijan urapolku luonnonvalintana – 80+1 tapauskertomusta”. Otsikon 80 tapausta yhdistää jokin suuri menetys lapsuudessa, tyypillisesti isän kuolema. Esitykseen kietoutuu henkilökohtainen ulottuvuus: isä ja äiti, kuolema ja perheen hajoaminen. Muun muassa Freudin esseetä ”Dostojevski ja isänmurha” tarkastellaan kriittisesti. Suomalaisina esimerkkeinä ovat alla luetellut 51 kirjailijaa esittelyjärjestyksessä. Käsittelyn laajuus kunkin kohdalla vaihtelee suppeahkosta elämäkerrallisesta maininnasta kirjailijakohtaiseen pienoisesseeseen, samalla kun näkökulma pysyy samana. Monet kirjailijat ovat myös käsitelleet pitkin tuotantoaan kokemaansa menetystä, joillakin se on kautta koko tuotannon soiva alasävel.

Hannu Mäkelä, Pentti Saarikoski, Heikki Hietamies, Jörn Donner, Paavo Rintala, Joni Skiftesvik, T. Vaaskivi, J. L. Runeberg, Aleksis Kivi, Volter Kilpi, Joel Lehtonen, J. J. Wecksell, K. A. Tavastsjerna, Gunnar Björling, Rabbe Enckell, Mikael Enckell, Toivo Pekkanen, Mika Waltari, Kalle Päätalo, Väinö Linna , Väinö Kirstinä , V. A. Koskenniemi, Maila Talvio, Aino Kallas, L. Onerva, Edith Södergran, Uuno Kailas, Katri Vala, Erkki Vala, Iris Uurto, Aku Rautala, Aku-Kimmo Ripatti, Helvi Hämäläinen, Elvi Sinervo, Aira Sinervo, Helvi Juvonen, Laura Latvala, Olavi Siippainen, Eeva-Liisa Manner, Kirsi Kunnas, Eeva Kilpi, Anu Kaipainen, Martti Joenpolvi, Raisa Lardot, Laila Hirvisaari, Eila Kostamo, Pirjo Tuominen, Leena Laulajainen, Marja-Leena Mikkola, Kari Aronpuro, Pentti Saaritsa, Matti Rossi, Anelma Järvenpää-Summanen, Leena Krohn, Ulla-Lena Lundberg

 

Saarikoski

Helena Saarikoski on julkaissut Pentti Saarikosken Bretagnen päiväkirjan (Partuuna 2016). Saarikosken tekstien oikeuksista koitui melkoinen sotku. Esimerkiksi tämän suppean teoksen tekstien oikeudet ovat Mia Bernerin tyttärellä Suzanne Östellä, mutta teoksessa käytettyjen kuvien julkaisuoikeudet ovat vuorostaan Pentin pojalla Juri Saarikoskella.

Nyt julkaistut tekstit ajoittuvat alkuvuoteen 1983. Saarikoski päivittää siinä Saarnaajan huomautuksen kirjojen tekemisestä, jolla ei ole loppua. Hän ikään kuin profetoi ennen kuolemaansa kirjallisuuden kohtalonäkymän: ”[O]n varsin mahdollista ettei kirjoja tulevaisuudessa tarvita. Minä tietysti tarvitsen, kuolemaani asti, mutta lukijat saatan menettää.”

Huumori oli elimellinen osa Saarikosken tekstimaailmaa, kuten seuraava peilaus. ”Kahvilan rouva on isokokoinen ja verevä nainen, mutta mies on käppyrä ja vaikuttaa sairaalloiselta, myös tohvelin alaiselta. Lähden takaisin kotiin.” Missä käppyräistä ja sairaalloista miestä odottaa isokokoinen ja verevä nainen.

Tamara Press

Yllättävä yhtymäkohta: Tamara Press (tunnuskuvassa) täytti 80 vuotta 10. toukokuuta 2017. Hänhän on neuvostoliittolainen kuulantyöntäjä ja kiekonheittäjä, joka lopetti urheilu-uransa heti kun sukupuolitestit otettiin käyttöön 1966. Mutta: Flaubertia mukaillen (”Madame Bovary, c’est moi”): Tamara Press, c’est moi.